Siirryin pullokäyttämisestä oluen kegittämiseen viime vuoden loppupuolella. Ensisijainen motivaatio syntyi kollegan kanssa pannusta NEIPA-kokeilusta, joka oli vielä pullotusvaiheessa kirkkaankeltaisen appelsiinimehun näköistä ja todella hyvää, mutta pullokäymisen jälkeen pettymykseksemme muuttunut rusehtavaksi ja kuraisen makuiseksi. Järkeilin, että tämä luultavasti johtui oluen hapettumisesta ja aloin pohtia, kuinka oluen happikosketusta voisi vähentää.
Hankin siis kegivehkeet ja BeerGunin oluen pullotukseen. Näillä pullottamisen voi tehdä niin, ettei olut pääse missään vaiheessa merkittävissä määrin hapen kanssa kosketuksiin. Tai sitten oluen voi nauttia suoraan kegistäkin. Olen aika tyytyväinen omaan kegitystekniikkaani, joten ajattelin vähän avata sitä muidenkin ihailtavaksi. Tai vihailtavaksi. Ihan miten vain.
Lambiccia tankkiin
Tänään kegittelin reilun kuukauden käymisastiassa olleen Aarni 2 -lambicin, koska tarvitsen käymisastian kohta uuteen käyttöön. Kegissä ajattelin mahdollisesti aloittaa soleran. Oluen on tarkoitus olla kegissä muutamasta kuukaudesta vuoteen ennen ensimmäistä pullotusta ja pullotusvaiheessa voipi olla, että teen jotain sekoittelua muiden kegieni kanssa.
Olut oli ennen kegitystä käymisastian virkaa toimittavassa teräskattilassa. Sekoitin kegin täyteen desinfiointiainetta. Tämä toimi käytännössä niin, että sekoitin 40 ml StarSania noin litraan vettä, kaadoin nämä kegiin ja ajoin kegin letkulla nesteliittimen kautta täyteen vettä. Kun kegi oli noin puolillaan, pistin kannen kiinni, jolloin kegi alkoi paineistua. Paineenvapautusventtiilistä päästin ilmaa ulos, kunnes kegi oli aivan täynnä desinfiointiainetta. Irrotin liittimet, jolloin kegi oli käytännössä täynnä desinfiointiainetta ja pienessä paineessa.
Liittämällä kegiin irralliset kaasu- ja nesteliittimet hetkeksi sain vielä desinfiointiainetta kegiliittimien sisään ja nekin desinfioitua. Tässä vaiheessa liitin kegiin hiilidioksidipullon ja ajoin desinfiointiaineen paineella toiseen kegiin. Näin sain kegin desinfioitua ja täyteen hiilidioksidia. Tässä vaiheessa jätin kegiin vielä jonkun barin murto-osan painetta.
Desinfioin letkut ja käymisastian hanan. Liitin olutletkun ensin käymisastian hanaan, jonka pidin toistaiseksi kiinni. Seuraavaksi liitin olutletkun kegiin, jolloin letku paineistuu. Tässä vaiheessa kun nopeasti irroitin ja kytkin takaisin hanan pikaliittimen, sain letkun täytettyä kegistä tulevalla hiilidioksidilla. Kaasuletkun liitin kegiin ja työnsin nopeasti toisen pään käymisastian vesilukon reiästä, jolloin tämäkin letku täyttyi hiilidioksidilla ja käymisastiaan syntyi pieni, ehkä noin 0,1-0,2 barin paine.
Näin siis kegi, käymisastia ja molemmat letkut olivat täynnä hiilidioksidia ja käymisastiassa oli sama paine kuin kegissäkin. Tässä vaiheessa kun avasin hanan, olut valui nätisti käymisastiasta kegiin eikä missään vaiheessa päässyt kosketuksiin hapen kanssa. Oluen valuessa kegiin se työntää kätevästi kegistä hiilidioksidia takaisin käymisastiaan korvaamaan pois valunutta olutta, jolloin edes oluen pinnalle ei pääse happea.
Kun olut ehti valua kegiin, pääsin irroittamaan letkut ja paineistamaan kegin. Kegin kansi vaatii vähän painetta, jotta se pysyy tiiviinä, joten olen pitänyt pitemmässä kypsyttelyssä olevat kegilliset suunnilleen puolen barin paineessa ja aika ajoin tarkistanut paineet kaasuliittimeen liitettävällä painemittarilla.
Kaasuliitin kannattaa pitää juuri paineistetussa kegissä kiinni muutaman päivän ajan, koska paineistettu kaasu pikkuhiljaa liukenee olueen. Jos kaasua liukenee olueen tarpeeksi, eikä kaasupullo ole kegissä kiinni, kegin paine voi laskea niin paljon, että kegin kansi menettää tiiviytensä ja kegistä pääsee loputkin paineet pois. Silloin kegiin alkaa päästä happea.
Kegi voi menettää painetta myös vuotavien liittimien tai kannen takia, mutta painetta voi myös kertyä kegiin, jos oluessa on vielä ravinteita mikrobeille. Tämä on ongelma erityisesti hapanoluiden kanssa, koska niissä on usein brettaa tai bakteereja, jotka käyttävät hitaasti niitä ravinteita, joihin oluthiiva ei pysty. Paineistetussa astiassa olutta kypsytettäessä kannattaa siis seurata astian painetta säännöllisesti.
Kaarlon kotipanimo 
Kegeistä muutamia kysymyksiä:
-Montako kegiä mielestäsi olisi sopiva määrä kotipanijalle jos keittomäärä pyörii 20-50L/kk. Osa oluesta on toki tarkoitus pullottaa, mutta suurin osa säilytettäisiin kegeissä
-Ostatko kegisi uutena vai käytettynä? Ovatko käytetyt kegit luotettavia ja vaativatko ne kuinka paljon enemmän huoltamista verrattuna uuteen kegiin?
-Huomasin, että tarvikearsenaaliisi kuuluu myös beergun. Minkälaiset ovat käyttökokemuksesi ko. vehkeestä? Onko sinulla erillinen co2-tankki beergunille vai käytätkö tuplaregua yhdessä co2-tankissa? Kumpi setuppi on sinun mielestäsi kätevämpi/helpompi toteuttaa, jos aikoo käyttää beergunia pullotukseen eli erilliset tankit vai yksi tankki, jossa tuplaregu?
-Kuinka hyvin mielestäsi hapen saa eliminoitua kegittämällä muovisesta käymisastiasta versus kegittäminen hapettomasti, josta kirjoititkin kegittämis-oppaassa? Itseltäni löytyy pari Spiedelin muovista käymisastiaa ja muutama PET-carboy. Näillä tuo hapeton kegitys ei taida onnistua
Tulipa paljon kysymyksiä. Toivottavasti jaksaisit vastailla edes osaan näistä 🙂
TykkääTykkää
Varmaan pienin määrä kegejä, jolla pärjää, on sellainen, että yksi olutsatsi mahtuu niihin kokonaan. Eli jos joskus tulee tehtyä 50 litran keittoja, niin hankkisin vähintään kolme 19 litran kegiä. Jos olutta meinaa pitää hanassa, niin sitä pitää sitten punnita, että kuinka montaa olutta meinaa pitää hanassa ja hapottumassa samaan aikaan ja kuinka usein haluaa panna uutta tavaraa. Kegejä on onneksi helppo hankkia jälkikäteen lisää.
Kegit ovat käytännössä ikuisia, eli jos käytettynä saa hyvään hintaan, niin en näe syytä olla ostamatta. Tiivisteet tosin saattavat olla hapertuneet, mutta ne eivät paljoa kustanna. Lisäksi käytettyjä kegejä myyvät panimokaupat usein huoltavat kegit ja tiivisteet ennen myyntiä.
Beergun on loistava vehje, ja pullotan käytännössä kaikki panemani erät sillä. Käyttö vaatii vähän harjoittelua, mutta nopeasti sen oppii. Minulla on yksi tankki, jossa on yksi regu kahdella ulostulolla. Ei siis tuplaregua, jossa on kaksi varsinaista regulaattoria, jotka voi säätää eri paineisiin. Tällainen setup toimii hyvin. Periaatteessa yksinkertainen regu yhdellä ulostulolla toimii, jos lisäksi saa letkun haaroitettua.
Jos muovisissa käymisastioissasi on hana, niin tuon hapettoman siirron pitäisi kyllä onnistua ja olen noista PET-carboysta sitä tehnytkin. Ja hananhan voi halutessaan asentaa. Siirron aikana kegissä ja käymisastiassa ei välttämättä tarvi edes olla painetta. Happi kyllä pysyy ulkopuolella, jos kaikki letkut ja liitokset ovat tiiviitä. Jos hanoja ei ole, ja oluen siirtäminen menee lappoamiseksi, niin olut kyllä väistämättä ottaa siirrossa enemmän happea, mutta silti uskoisin, että vähemmän kuin pullokäyttämisessä.
TykkääTykkää
Hienoa, kiitos paljon vastauksistasi. Yhdellä kegillä tosiaan lähdetään liikkeelle. Ehkä toiselle on tarvetta, mutta niitähän tosiaan saa alan liikkeistä. Samoin kuin noita tiivisteitä. Onko mitään hanska-arviota kuinka usein tiivisteitä tulisi vaihtaa uusiin eli kuinka monta kegitystä ne kestävät ennen kuin hapertuminen on selkeästi havaittavissa? Rasvaatko muuten kegin tiivisteitä ja jos rasvaat niin millä tuotteella?
Ok eli yhden regun pitäisi periaatteessa riittää beergunille? Kysyin asiaa sen takia, koska luin jokin aikaa sitten ulkomaalaiselta forumilta, että jollain kotipanijalla oli hankaluuksia kegin ja beergunin paineiden kanssa yhdellä regulla. Kuulemma tuli paljon vaahtoa. Toki siihenkin voi olla useita syitä, liikaa painetta kegissä tms.
Täytyypä vielä miettiä uudelleen tuota hapetonta siirtoa. Käyttämissäni carboyssa ei ole hanaa, mutta Spiedelin käymisastiasta sellainen löytyy. Suuaukko on siinä varsin suuri, mutta kaipa sen jotenkin saisi tilkittyä niin ettei happea sekoitu liikaa joukkoon.
TykkääTykkää
Olen omistanut kegivehkeet ehkä puolitoista vuotta ja kegejä on kertynyt 8 kappaletta, ja vielä en ole kokenut tarvetta rasvata tai vaihtaa yksiäkään tiivisteitä.
Mielestäni yksi regu riittää hyvin, jos siitä vaan saa kaksi letkua ulos. Tuota vaahtoamista tapahtuu, jos olut virtaa liian nopeasti pulloon (kegin paine on liian suuri) tai olut on liian lämmintä. En oikein näe, miten toinen regu auttaisi kumpaankaan ongelmaan. Voisiko tossa olla kyse vastapainepullottimesta eikä beergunista? Olen muuten vähän pyöritellyt ajatusta Beergun-oppaasta. Ehkä kirjoittelen jossain vaiheessa.
Mulla on kanssa yks sellanen speidelin astia. Jos sulla on samanlainen, jossa on kierteet kierrekorkille, niin tällainen viritelmä toimii: https://kaarlohome.files.wordpress.com/2019/02/img_20190228_183650.jpg.
TykkääTykkää
Ok, täytyypä yrittää ottaa iisisti noiden kegi-hommien kanssa ja katsoa miten se lähtee liikenteeseen. Intoa vaan tuntuu olevan enemmän kuin pienessä kylässä 🙂 Ilmeisesti olet asentanut y-liittimen reguun, josta saa sitten pari ulostuloa?
Saattaa hyvin olla, että kyse oli vastapainepullottimesta. Beergun kiinnostaa kovasti ja todennäköisesti täytyy investoida myös siihen lähitulevaisuudessa. Kävin eilen Vantaalla Viinimaailmassa ja sainkin sieltä mukavan demon kyseisestä laitteesta. Beergun-oppaalle täältä ainakin iso peukku, jos jaksat sellaisen oppaan jossain vaiheessa väsätä
Juuri tuollainen astia löytyy kierteillä ja korkilla. Kuinka olet työstänyt tuon korkin?
Aivan mahtavaa, että jaksat vastailla & ohjeistaa näinkin tarkasti 🙂
TykkääTykkää
Mun regussa oli toi y-liitin jo kun ostin sen Viinimaailmasta.
Korkkiin porasin vaan reiän ja laitoin tollanen vesilukon tiivisteen. Korkki ja tiiviste taitavat maksaa yhdessä ehkä 5 euroa. 🙂
TykkääTykkää
Moi Kaarlo. Hommattiin panokaverin kanssa pitkän tuumimisen jälkeen Laposta kegipaketti, joka näyttää aika identtiseltä sinun kegivehkeiden kanssa. Ainakin sama regulaattori näyttäisi olevan. Eilen käytiin kokoamassa pakettia kasaan ja ihmeteltiin hieman regulaattorin säätöä. Regulaattorin asentamisen jälkeen säädetiin regulaattorin keskellä olevasta säätönupista baineet 0,6 bar, jolla mukailimme tätä regulaattorin asennusvideon ohjetta —> https://m.youtube.com/watch?v=Qa7P5qKf1e4
Meille jäi hieman epäselväksi miksi videolla regulaattori säädettiin juuri tuohon 10psi paineeseen. Sinulla näyttäisi olevan kokemusta kehittelystä, joten osaisitko valaista asiaa parille kegi-newbielle
TykkääTykkää
Moro!
Paine vaikuttaa siihen, kuinka kova hiilihapotustaso olueen tulee. Mitä kovempi paine ja toisaalta mitä matalampi lämpötila, sitä enemmän olueen liukenee hiilidioksidia. 10 psi eli noin 0,7 baaria tuottaa jääkaappilämpötiloissa 2,0-2,5 tilavuuden hiilihapotuksen (eli yhteen olutlitraan on liuenneena 2,0-2,5 litraa hiilidioksidia). Tämä on aika kevyt hapotus, joka sopii esimerkiksi brittioluisiin ja stoutteihin. Ite tykkään vähän kovemmasta hapotuksesta ja hapotan melkein kaikki oluet sellaseen 3,0 tilavuuteen pitämällä olutta 1,1 baarissa ja noin 3 asteessa. Oon avannu tota hiilihapotuksen laskentaa ja sopivia kegipaineita vähän enemmän kirjoittamassani hiilihapotusoppaassa: https://kaarlonkotipanimo.com/opas-oluen-hiilihapottamiseen/.
Mukavaa kegittelyä!
TykkääTykkää
Luultiin tosiaan, että tuo 0,6 bar liittyi jotenkin regulaattorin käyttöönottoon ja, että tuo kyseinen paine pitäisi säätää kun on regulaattorin ensimmäistä kertaa asentanut. Ilmeisesti videolla kuitenkin asetettiin haluttu hiilihapotusarvo suoraan mittariin? Lapon paketissahan tuli mukana picnic-hana. Kun olut on hapottunut niin täytyykö kegin painetta alentaa, jos aikoo käyttää kyseistä hanaa ja mukana tullutta hanaletkua, jotta olut ei vaahtoa? Tiedän, että letkun pituuden säätäminen vaikuttaa tarjoiluun ja tarjoilupaineeseen. Miten itse toimit, kun oluesi on hiilihapotettu ja haluat kaataa mukillisen suoraan kegistä?
Kuinka kauan sinulla muuten kestää oluen hiilihapottaminen 3,0 tilavuuteen 3 asteessa?
TykkääTykkää
Joo, eiköhän toi 0,6 liity vaan siihen haluttuun hapotustasoon. Picnic-hanan kanssa sitä painetta pitää laskea tarjoilun ajaksi, muuten lasiin päätyy lähinnä vaahtoa. Mutta kokeilemalla oppii, mikä on itselle paras tekniikka ja paine. Itse otan picnichanalla lähinnä pieniä näytteitä, jos haluat kaataa tuopillisen niin käytän järeämpää kompensaattorihanaa.
Oluesta on aika hankala sanoa, koska se on täysin hapottunut, mutta nyrkkisääntönä olen käyttänyt sellaista viikkoa tai vähän reilua, jos olen vain liittänyt kaasun ja jättänyt hapottumaan. Toki tätä voi aika paljon nopeuttaa ravistelemalla kegiä hapotuksen alussa ja jos on kova kiire, niin kyllä oluen saa hapotettua parissakin päivässä.
TykkääTykkää