Ongelmanratkaisuohjeita

Mäskäystehokkuus on heikko

  1. Mittaatko vierteen oikeassa lämpötilassa? Useimmat ominaispainomittari on kalibroitu 20-asteisella vierteelle.
  2. Näyttääkö ominaispainomittarisi oikein? Perusmallisissa lasisissa ominaispainomittareissa on sisällä paperinpala, josta ominaispaino luetaan. On mahdollista, että tämä paperinpala on luiskahtanut väärään asentoon, jolloin mittari näyttää väärää lukemaa.
  3. Käytäthän rouhittua mallasta? Kokonaisista jyvistä tärkkelys ja entsyymit eivät liukene vierteeseen kovin hyvin. Maltaat tulee rouhia ennen käyttöä tai ostaa valmiiksi rouhittuina.
  4. Onko mallas rouhittu liian karkeaksi? Liian karkeaksi rouhitun maltaan tärkkelys ei liukene kunnolla vierteeseen.
  5. Onko mäskäysaika tarpeeksi pitkä? Liian lyhyt lyhyessä mäskäyksessä maltaan tärkkelys ei ehdi liueta vierteeseen. Tyypillinen mäskäysaika on noin tunnin.
  6. Onko mäskäyslämpötila sopiva (ja näyttääkö lämpömittarisi mäskäyslämpötilan oikein)? Väärä mäskäyslämpötila voi heikentää tärkkelyksen liukenemista vierteeseen. Tyypillinen mäskäyslämpötila on noin 63-70 astetta.
  7. Oletko kokeillut ulosmäskäystä (mashout)? Ulosmäskäyksessä mäskin lämpötila nostetaan 75-80 asteeseen vähintään vartiksi ennen vierteen valuttamista. Tämä parantaa saantoa.
  8. Onko eräkoko pieni tai mäskäätkö erityisen vahvaa vierrettä? Mitä pienempi eräkoko ja mitä vahvempi ominaispaino, sitä vähemmän valutusvettä on tapana lisätä suhteessa mäskin kokoon, erityisesti all-in-one -mäskäyslaitteilla (Grainfather, Braumeister, Brew Monk, Bulldog Brewer, jne). Mitä vähemmän valutusvettä puolestaan on suhteessa mäskin kokoon, sitä heikommaksi mäskäystehokkuus jää.

Ominaispaino jää käymisen jälkeen korkeaksi

  1. Mittaatko ominaispainon refraktometrillä? Refraktometri ei näytä oikeaa lukemaa, jos mitattavassa nesteessä on alkoholia. Käytä hydrometriä tai korjaa refraktometrin lukema tällä laskurilla.
  2. Mittaatko vierteen oikeassa lämpötilassa? Hydrometrit on useimmiten kalibroitu 20-asteiselle nesteelle.
  3. Onko näytteessä hiilidioksidia? Hiilidioksidi kerääntyy helposti kupliksi hydrometrin kylkeen. Nämä kuplat voivat kelluttaa hydrometriä, mikä vääristää ominaispainolukemaa.
  4. Onko mäskäysaika tarpeeksi pitkä? Liian lyhyt mäskäysaika voi jättää vierteeseen paljon pilkkoutumatonta tärkkelystä. Tyypillinen mäskäysaika on noin tunnin.
  5. Onko mäskäyslämpötila sopiva (ja näyttääkö lämpömittarisi mäskäyslämpötilan oikein)? Väärä mäskäyslämpötila voi heikentää tärkkelyksen pilkkoutumista käymiskelpoisiksi sokereiksi. Tyypillinen mäskäyslämpötila on noin 63-70 astetta. Välin korkeammassa päässä myös käymisen jälkeinen ominaispaino jää korkeammaksi.
  6. Onko mäskin entsyymipitoisuus (diastaattinen voima) tarpeeksi korkea? Jos mäskissä ei ole tarpeeksi vaaleita perusmaltaita (pilsner, pale, pale ale, sahtimallas), siinä ei välttämättä ole tarpeeksi entsyymejä tärkkelyksen kunnolliseen pilkkomiseen. Mallastajat julkaisevat yleensä maltaistaan dokumentin (datasheet), josta tieto diastaattisesta voimasta löytyy.
  7. Käytätkö tarpeeksi hyväkuntoista hiivaa? Liian pieni määrä hiivaa ei välttämättä jaksa käyttää vierrettä loppuun asti. Hiiva lisääntyy käymisen aikana jonkin verran, mutta jossain vaiheessa vierteestä loppuu ravinteet, joita hiiva tarvitsee uusien solujen muodostamiseen. Noudata hiivavalmistajien suosituksia hiivamäärästä ja varmista, että hiiva on säilytetty asianmukaisesti ennen käyttöä, eikä se ole ehtinyt vanhentua. Hiivan määrää ja kuntoa voi parantaa startterilla.
  8. Onko käyminen vielä kesken? Valtaosa hiivoista käyttää tyypillisissä olosuhteissa oluen loppuun 1-2 viikossa. Hankalammissa olosuhteissa käyminen voi kuitenkin venyä ja tietyt hiivakannat (esim. Wyeast 3724 Belgian Saison) saattavat edullisissakin olosuhteissa jättää käymisen kesken ennenaikaisesti, mutta aktivoitua uudestaan muutaman viikon päästä.
  9. Hiivaatko vierteen liian lämpimänä? Jos vierteen lämpötila ylittää 40 astetta hiivauksen aikana, on riskinä, että hiiva ehtii kuolla osittain tai kokonaan ennen kuin käyminen edes alkaa.
  10. Onko vierteessä tarpeeksi happea? Hiiva tarvitsee happea uusien solujen rakentamiseen. Vierteen ilmastaminen tai hapettaminen ennen käymistä auttaa varmistamaan hiivan kestävyyden. Oluen voi myös jättää käymään aluksi ilman vesilukkoa ja peittää vesilukon reiän esimerkiksi folion palalla, jolloin käymisastiaan diffusoituu happea. Tällöin kannattaa varmistaa, että käymisastiaan pääse kärpäsiä tai muita ötököitä. Vesilukko kannattaa laittaa viimeistään kun käyminen täydessä vauhdissa.
  11. Onko käymislämpötila liian matala? Kun käymislämpötila alittaa noin 15 astetta, alkaa hiivan jaksaminen joutua koetukselle. Tämän takia esimerkiksi lagereiden käymiseen suositellaan suurta määrää hyväkuntoista hiivaa. Liian matalassa lämpötilassa hiiva voi lopettaa käymisen kokonaan, mutta lämpötilan nosto takaisin 20 asteen lähelle voi käynnistää käymisen uudestaan.
  12. Ehkei mitään ongelmaa edes ole. Tietyt hiivakannat jättävät ominaispainon luonnostaan korkeaksi. Tarkasta hiivakantasi attenuaatiolukemat. Käymisasteeseen vaikuttaa koko oluenpanoprosessi, joten ei kannata odottaa, että pääset samoihin ominaispainolukemiin kuin reseptissä. Jos olut maistuu hyvältä, eikä se esimerkiksi ylikäy pulloissa, älä anna korkean ominaispainon häiritä.