Opas kegittämiseen

kaarlonkotipanimo_cornykeg

Kegi on teräksinen oluttynnyri, joka kestää useamman baarin paineen ja jossa on liitännät hiilidioksidille ja oluelle. Kegittäminen on pullokäyttämisen ohella yleisimpiä tapoja kotioluen hiilihapottomiseen. Useimmat kotipanijat aloittanevat pullokäyttämällä oluensa, mutta moni siirtyy jossain vaiheessa kegittämään.

Käynyt olut siirretään käymisastiasta kegiin ja kegi paineistetaan hiilidioksidilla kaasupullosta, jolloin olut alkaa hapottua. Kegistä oluen voi myös halutessaan pullottaa beer gun-olutpistoolilla tai vastapainepullottimella. Kegittämisessä on joitain etuja pullokäyttämiseen verrattuna:

  • Helppous. Pullotettaessa jokainen pullo pitää pestä, desinfioida, täyttää ja korkittaa erikseen. Kegit ovat tyypillisestä 5 gallonan eli 19 litran suuruisia, jolloin vajaan 20 litran oluterä mahtuu yhteen kegiin. Tällöin täytettävänä on vain yksi astia.
  • Kuljetettavuus. Suurempia olutmääriä on helpompi kuljetella juhliin tai muihin tapahtumiin.
  • Hapettomuus. Olut on helppo siirtää hanallisesta käymisastiasta kegiin hapettomasti. Valmis olut kärsii helposti pienestäkin happikosketuksesta, vähän tyylilajista riippuen.
  • Nopeus. Oluen voi hiilihapottaa kegissä nopeimmillaan noin vuorokaudessa, jolloin ei tarvitse jäädä odottamaan pullokäymistä.
  • Mahdollisuus oluthanan käyttöön. Kegistä voi vetää letkun hanaan, ja olutta voi kaataa hanasta tuoppiin. Ja onhan se nyt tyylikästä, että kotona on oluthana.
  • Luotettavuus. Oluen voi hiilihapottaa paineistetulla hiilidioksidilla. Erinäisistä syistä hiiva voi olla käymisen jäljiltä heikossa kunnossa ja pullokäyminen ei välttämättä enää onnistu saman hiivan voimin. Hiilaripullolla saa oluen kuin oluen hapottumaan.

Bonuksena kegivehkeillä voi hapottaa oikeastaan mitä vain juomaa. Näin omille kuplavesille ja limonadeille tulee aika vähän hintaa.

Merkittävimpänä haittapuolena on kegien ja välineiden hinta. Vähimmillään tarvitaan

  • Kegi (19 l corny keg uutena noin 100 €, käytettynä 50-80 €)
  • Hiilidioksidipullo (2 kg pullo noin 100 €)
  • Paineregulaattori (70 €)
  • Paineenkestävää letkua 1 m (10 €)
  • Letkuliittimiä (regulaattorin hiilidioksidiliitin, kegin hiilidioksidiliitin, kegin olutliitin) (20 €)
  • Oluthana (50 €)

Halpaa lystiä kegittäminen ei siis ole, mutta toisaalta kegit, hiilaripullot, regulaattorit ja hanat ovat käytännössä ikuisia ja niiden jälleenmyyntiarvokin on siitä syystä ihan hyvä. Useimmat kotipanimoliikkeet myyvät kegipaketteja, joissa on mukana kaikki tarpeellinen.

Kahden kilon hiilaripullo riittää käytöstä riippuen noin 400 olutlitran hapottamiseen. Hiilidioksidipulloja täyttävät mm. sammutinhuoltoliikkeet, ja joissain kotipanimoliikkeissä on vaihtopalvelu, eli tyhjän pullon voi käydä vaihtamassa täyteen. Kahden kilon pullon täyttö tai vaihto maksaa paikasta riippuen noin 20 €.

Laitteet ja niiden toiminta

cof
Hiilidioksidipullo, jossa kiinni paineregulaattori, cornelius-kegi ja kompensaattorihana

Kegi

Tyypillisin kotipanimoiden kegimalli lienee 19 litran cornelius-kegi eli corny. Corny on umpinainen säiliö, jossa on soikea kansi ja kaksi urospuolista pikaliitintä, toinen nesteelle ja toinen hiilidioksidille. Nesteliittimestä menee kegin sisällä putki aivan kegin pohjalle, eli ulos tuleva neste otetaan kegin pohjalta. Liittimet näyttävät keskenään lähes samoilta, mutta kaasuliittimen kaulus on vähemmän ulkoneva, mutteriosassa on hahlot ja joidenkin kaasuliittimien tiiviste on harmaa mustan sijaan.

keg_disconnects.png
Kegin nesteliitin ja kaasuliitin

Kegin kannessa olevissa pikaliittimissä on jouset, jotka pitävät liittimet tiiviisti kiinni normaalitilanteessa. Kun liittimeen laitetaan kiinni vastakappale, ja kaasu tai neste pääsee virtaamaan liitinparin läpi. Ennen liittimien liittämistä kannattaa aina hetki miettiä, onko liittimien välillä paine-eroa ja jos on, mitä aikaa virrata ja mihin suuntaan. On helppo vahingossa liittää paineeton regulaattori paineistettuun kegiin, jolloin pahimmassa tapauksessa kegistä voi virrata olutta regulaattoriin ja regulaattori voi vaurioitua.

Jotkin pikaliittimet ovat purettavissa, jolloin ne on helpompi pestä ja desinfioida. Tämä kannattaa tehdä aina muutaman oluterän välein. Kannen välissä ja liittimissä on sisällä kumiset tiivisteet, jotka pitää ehkä joskus uusia. Niiden käyttöikää voi myös pidentää rasvaamalla niitä tähän tarkoitetulla elintarvikekelpoisella rasvalla.

Kegin kansi on lähtökohtaisesti tiivis vain silloin, kun kegi on paineistettu.

Regulaattori ja hiilidioksidipullo

Regulaattorin tehtävä on annostella kaasua hiilidioksidipullosta niin, että kegin puolella pysyy valittu paine. Regussa on yleensä kaksi mittaria, joista toinen kertoo paineen ennen regua (hiilidioksidipullossa) ja toinen paineen regun jälkeen (kegissä). Tässä välissä on säädinnuppi, jota kääntämällä kegin puoleista painetta voi säätää. Joissain regulaattorimalleissa on kaksi ulostuloa saman säätimen perässä. Näitä voidaan käyttää painestamaan kaksi kegiä samanaikaisesti samalla paineella. Joissain malleissa on puolestaan kaksi varsinaista regulaattoria, jotka voidaan säätää eri paineisiin.

Täydessä hiilidioksidipullossa valtaosa hiilidioksidista on nesteenä ja pieni osa kaasuna pullon ilmatilassa. Pullo on aina käytettäessä pidettävä pystyssä, jotta ulos tulisi kaasumaista hiilidioksidia. Huoneenlämpöisessä pullossa vallitsee noin 57 baarin paine. Tämä on hiilidioksidin höyrynpaine, mikä käytännössä tarkoittaa, että kaasu ja neste ovat pullossa tasapainossa. Jos paine on matalampi, alkaa nestemäistä hiilidioksidia haihtua ilmatilaan, kunnes paine saavuttaa 57 baarin paineen. Jos taas paine on korkeampi, kaasua tiivistyy nesteeksi ja paine laskee.

Käytännössä regulaattori siis näyttää hiilidioksidipullon paineeksi 57 baaria niin kauan, kun pullossa on jäljellä nestemäistä hiilidioksidia. Kun nestemäinen hiilidioksidi loppuu, alkaa pullon paine laskea. Tässä vaiheessa hiilidioksidia on jo jäljellä aika vähän, ja kannattaa alkaa suunnittelemaan pullon täyttöä. Jääkaapissa regulaattorin painemittari voi näyttää alle 57 baaria, vaikka pullossa olisikin jäljellä nestemäistä hiilidioksidia, sillä kylmässä höyrynpaine on matalampi (noin 35 baaria 0 asteessa).

Huom! Hiilidioksidi on suurina pitoisuuksina myrkyllinen kaasu, joka voi tukehduttaa ihmisen. Pieninä pitoisuuksina se voi aiheuttaa päänsärkyä. Vaaralliset pitoisuudet useimmiten tunnistaa pistävästä hajusta. Liittimet, regulaattorit ja kegit kannattaa aika ajoin tarkistaa vuotojen varalta. Ole varovainen etenkin jos käytät hiilidioksidilaitteita suljetussa tilassa.

Hanat

Oluthanoja on kahdenlaisia. Kalliimmissa hanoissa on kompensaattori, joka hidastaa oluen virtausta hanasta, vaikka olut olisi kovassa paineessa. Halvemmissa hanoissa tällaista ei ole, jolloin olut virtaa helposti liian nopeasti ja lasiin päätyy enimmäkseen vaahtoa. Tällaisesta hanasta olutta kaadettaessa pitää joko kegin painetta laskea päästämällä kegistä hiilidioksidia tai sitten mitoittaa nesteletku kapeaksi ja pitkäksi, mikä hidastaa oluen virtausta.

Letkut

Letkujen tulisi olla vahvistettua, paineenkestävää letkua. Huonompi letku voi antaa periksi ja johtaa hiilidioksidin tai oluen vuotamiseen.

Kegeraattorit

Kovimmat kegittäjät hankkivat tai askartelevat käyttöönsä kegeraattorin, joka on käytännössä lämpötilakontrolloitu jääkaappi, jonka kyljessä on oluthana tai -hanoja. Kegin voi pitää kegeraattorissa ja olutta kaataa hanasta avaamatta kegeraattoria.

Kegittäminen käytännössä

Kun olut on käynyt loppuun käymisastiassa, se siirretään desinfioituun kegiin esimerkiksi lapolla tai hanallisen käymisastian hanasta ja kegi paineistetaan hiilidioksidilla. Sopiva paine riippuu halutusta hiilihapotuksen tasosta ja kegin lämpötilasta hiilihapotuksen aikana. Nyrkkisääntönä olut hapottuu jääkaapissa tyypilliselle tasolle (2,5 tilavuuteen) noin 1 baarin paineessa, ja huoneenlämmössä noin 2 baarin paineessa. Lisätietoa hiilihapottamisesta ja taulukko käytettävistä paineista löytyy tästä ohjeesta.

Kun olut on kegissä, kansi laitetaan paikalleen ja hiilidioksidi kytketään kegin kaasuliittimeen. Regulaattori säädetään haluttuun paineeseen ja regulaattorissa oleva palloventtiili avataan, jolloin hiilidioksidia virtaa kegin ilmatilaan, ja kegi tiivistyy. Aluksi kannattaa päästää kegin jousiventtiilistä kaasua pois muutaman sekunnin ajan, jottei kegiin jäisi happea. Vaihtoehtoisesti kegin voi täyttää etukäteen hiilidioksidilla. Ohje tähän löytyy alta kohdasta ”Kegittäminen hapettomasti”.

Kegi jätetään hapottumaan valittuun paineeseen 1-2 viikon ajaksi. Oluen hapottuessa kegissä oleva hiilidioksidikaasu liukenee olueen. Tämä laskee kegin painetta, jolloin regulaattori päästää lisää kaasua kegiin ja paine nousee taas säädettyyn arvoon. Kegin on koko hapotuksen ajan oltava kiinni hiilidioksidiliitännässä, koska muuten paine kegissä voi alkaa laskea. Pahimmassa tapauksessa paine voi laskea jopa niin matalaksi, että kegin kansi menettää tiiviytensä, oluen hiilihapotus alkaa laskea ja olut altistuu hapelle.

Kun olut on hapottunut, voidaan kegiin liittää hana tai olut voidaan pullottaa. Oluen voi myös jättää kypsymään ja kehittymään kegissä, joko kylmässä tai huoneenlämmössä. Tällöin kaasuliitännän voi irrottaa. Kannattaa kuitenkin silloin tällöin tarkistaa, ettei hiilidioksidia ole päässyt vuotamaan, ja tarvittaessa lisätä sitä kegiin.

Hanan käyttö

Oleellista oluthanan käytössä on nopeus, jolla olut virtaa hanasta lasiin. Jos virtaus on liian nopea, olut kuohuu liikaa ja lasiin päätyy vain vaahtoa. Eri hanamalleja käytettäessä sopiva virtausnopeus saavutetaan erilaisin keinoin.

Jos kegi on tarkoitus juoda tyhjäksi yhden illan aikana, esimerkiksi juhlissa, ei kegiä välttämättä tarvi pitää kiinni hiilidioksidissa. Jos kegi kuitenkin tyhjennetään vain osittain, eikä sitä pidetä hiilihapotuspaineessa, alkaa oluen hiilihapotustaso pikkuhiljaa laskea. Oluen voi toki hapottaa uudelleen paineistamalla kegin taas sopivaan paineeseen. Helpointa on kuitenkin pitää kegi koko ajan kiinni hiilidioksidissa.

Perushana

Tavallisessa metallisessa oluthanassa on kahva, jota kääntämällä olut virtaa hanasta läpi. Hanan voi asentaa vaikka jääkaapin oveen. Olut virtaa hanasta sitä kovemmalla nopeudella, mitä suurempi paine kegissä on ja mitä lyhyemmät ja kapeammat letkut on käytössä.

Käytännössä tällaista hanaa käytettäessä letkut pitää siis valita tarpeeksi kapeiksi ja pitkiksi, jotta oluen virtausnopeus hidastuu. Kegin painetta pitää luultavasti myös laskea tarjoilun aikana päästämällä hiilidioksidia kegistä. Paine kannattaa kuitenkin nostaa takaisin hapotuspaineeseen, jos hana on pitemmän aikaa käyttämättä, jottei oluen hapotus ala laskea.

Picnic-hana

Picnic-hana on yksinkertaisin mahdollinen kapistus, jota voi kutsua oluthanaksi. Se on yleensä muovinen, ja siinä on vipu, jota vääntämällä olut virtaa hanasta läpi. Tällaisen hanan liittimineen ja letkuineen saa noin 15 eurolla. Picnic-hana on yleensä tarkoitettu liitettäväksi letkulla kegiin, ei siis asennettavaksi kegeraattoriin tai jääkaapin oveen.

Kuten tavallisen hanojen kanssa, picnic-hanaa käytettäessä voi letkujen mitoituksella ja kegin paineella vaikuttaa hanasta virtaavan oluen nopeuteen.

Kompensaattorihana

Nämä hanat toimivat muuten perushanan tavoin, mutta niissä on kompensaattorimekanismi, joka hidastaa oluen virtausta. Virtausta säädetään hanan kyljessä olevalla vivulla, eikä kegin paine vaikuta siihen oleellisesti. Oluen voi siis pitää koko ajan hapotuspaineessa. Myöskään letkujen pituutta tai paksuutta ei tarvitse erikseen miettiä.


Lisätietoa

Kegittäminen hapettomasti

Happi on reaktiivinen kaasu, joka päästessään kosketuksiin oluen kanssa tuhoaa nopeasti makuun ja tuoksuun vaikuttavia yhdisteitä. Käymisen alussa hiiva hyötyy vierteeseen liuenneesta hapesta, mutta käymisen jälkeen olutta kannattaa tarkasti varjella hapelta.

Oluen hapettumisen välttämiseksi kegin voi täyttää hiilidioksidilla ennen täyttöä oluella. Tällöin olut ei joudu kosketuksiin hapen kanssa. Tähän tekniikkaan tarvitaan hanallinen käymisastia.

cof
Kegitys hapettomasti hanallisesta käymisastiasta
  1. Nosta käymisastia pöydälle tai muuten korkealle, jotta olut voi virrata sieltä painovoiman avulla kegiin.
  2. Pese ja huuhtele kegi. Täytä kegi desinfiointiaineella, jota ei tarvitse huuhdella (esim. StarSan) ja sulje kansi.
  3. Liitä hiilidioksidi kegiin ja paineista noin 0,1 baariin. Liitä nesteliitin, jolloin desinfiointiaine alkaa virrata ulos kegistä. Ota desinfiointiainetta talteen sen verran, että voit desinfioida sillä tarvittavat letkut ja liittimet.
  4. Kun desinfiointiaine loppuu kegistä, irrota heti nesteliitin ja sen jälkeen kaasuliitin. Kegi on nyt täynnä hiilidioksidia ja 0,1 baarin paineessa.
  5. Liitä käymisastian hana letkulla kegin nesteliittimeen. Pidä hana kuitenkin toistaiseksi kiinni.
  6. Irrota käymisastiasta vesilukko. Liitä kegin kaasuliittimeen pikaliitin, jossa on kiinni vesilukon reikään tiiviisti mahtuva letku ja työnnä hiilidioksidiletku pikaisesti vesilukon reikään.
  7. Käymisastiaan virtaa hiilidioksidia ja kegin ja käymisastian paineet tasaantuvat. Koska sekä kegissä että käymisastiassa on pieni määrä painetta, ei systeemiin pääse happea.
  8. Avaa käymisastian hana. Olut alkaa virrata käymisastiasta kegiin. Samalla kegistä työntyy ulos hiilidioksidia, joka virtaa puolestaan käymisastiaan korvaamaan poistuvaa olutta.
  9. Kun olut on kegissä, sulje käymisastian hana, irrota kegistä nesteliitin ja sen jälkeen kaasuliitin.
  10. Painesta kegi haluttuun paineeseen ja jätä olut hapottumaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s