OlutExpo 2018

Olen ollut aika laiska kiertelemään olutfestareita. Poikkeuksen tekee Lahden Suuret oluet – pienet panimot, johon yritän vuosittain ehtiä. Tänä vuonna päätin kuitenkin lähteä OlutExpoon, jos ei muusta syystä, niin vaikkapa pitämään yllä uskottavan bloggarin mainetta. Heh heh. Mukaan lähti myös avovaimoni Sandra. Tässä vähän kuvausta expoilta. Kirjoituksen lopusta löytyy myös lyhyet arviot maistamistani oluista.

IMG_20181027_150648.jpg

Exposta

OlutExpo on muihin osallistumiini olutfestareihin verrattuna aavistuksen messumaisempi, ehkä sen takia, että se on sisätiloissa. Ihan tavallinen olutfestarikonsepti OlutExpossa silti on takana. Maksa sisäänpääsy, saa käyttöösi olutlasi, osta olutta, juo olutta. Pääasiassa oluet tarjottiin 1,5 dl annoksina, mikä tuntui aika sopivalta. Lisäherkkuina oli tarjolla tasting-tilaisuuksia Firestone Walkerilta, Porterhouselta, Brooklynilta, Sori Brewingiltä ja Pühastelta sekä jollain tapaa olueen liittyviä ruoanlaittonäytöksiä. Pääsimme maistamaan mm. Fat Lizardin sirkkatacoja.

IMG_20181027_172311.jpg

Osa panimoiden tiskeistä oli ihan tavallisia tiskejä, josta sai olutta rahaa vastaan, mutta osa panimoista ja tislaamoista oli todella panostanut näytteilleasetteluun. Erityisesti jäi mieleen 8 Bit Brewingin esittelypiste, joka oli komeasti sisustettu ja jossa pääsi istumaan sohvalla ja pelaamaan retropelejä.

Tapahtuma oli pääosin sujuvasti järjestetty. Tiskeille ei joutunut jonottamaan, ruokatarjoilu oli hyvä vaikkakin rajallinen, eikä musiikki soinut liian kovalla. Ladattavilla korteilla maksaminen toimi hyvin. Ilmeisesti jotain häikkää maksujärjestelmän kanssa oli ollut. Jossain vaiheessa joku kertoi, että järjestelmää vastaan oli tehty tapahtuman aikana palvelunestohyökkäys, mutta omaan maksamiseeni en huomannut tämän vaikuttavan.

Tapahtuman tiedotus tuntui olevan vähän välttävän puoleista. Vielä pitkään ennakkolippujen myyntiin tulon jälkeen verkkosivuilla luki, että tasting-tilaisuudet tulevat myyntiin ennakkolippujen kanssa samaan aikaan, mutta eivätpä tulleet. Tätä kirjoittaessani (kun expo on siis enää viimeistä päivää auki) verkkosivuilla lukee tislaamoiden osalta ”Tulemme listaamaan tälle sivulle kaikki tapahtuman tisleet hinnastona”.

Oluista

Edustettuna ”messuilla” oli kolmisenkymmentä panimoa ja maahantuojaa. Oluiden taso tuntui olevan pääosin tukevaa keskikastia. Paljon ipoja, tynnyrikypsytettyä tavaraa, jonkin verran hapanoluita ja hedelmäoluita. Omaan lasiini osui hyviä oluita, ihan hyviä oluita ja pari huonoakin olutta. Panimoista parhaan mielikuvan jätti Firestone Walker, jonka Luponic Distortion -ipa oli ehkä laadukkain OlutExpossa maistamani olut, eikä Parabola 2018 -imperial stoutkaan huono ollut. Pääsin myös maistamaan ensimmäisen Brut IPAni (Fat Lizard), joka oli sinänsä laadukas ja osui hyvin siihen mielikuvaan, joka minulle on tästä uudesta oluttyylistä syntynyt, mutta kärsi vetisyydestä.

Itselleni rakkaita hapanoluita olisin kuvitellut näkeväni expossa enemmänkin. Kyllähän melkein joka panimolla joku maustettu berliner weisse tai gose oli, mutta jännittävämmät hapanoluet olivat aika vähissä. Mielenkiintoisimpana mieleeni jäi Portugalilaisen Letran portviinitynnyreissä kypsytetty flanders red -henkinen, mutta vahvuudeltaan 12-prosenttinen sour ale. Hyvä, monitahoinen olut, jota olisi sopinut hyvin kylmän syysillan lämmikkeeksi. Vaikka alkoholia oli paljon, alkoholisuus ei ollut pistävä, vaan pääosin pehmeän lämmittävä. Ihan virheetön olut ei kuitenkaan ollut, vaan hiilihapotus oli vajaa ja maut olisivat voineet olla kirkkaampia, ja ehkä vähän kevyemmälläkin alkoholivahvuudella olisi pärjätty.

Pühaste tasting

Etukäteen en ollut suunnitellut osallistuvani tastingeihin. Firestone Walker olisi ehkä eniten kiinnostanut, mutta sijoittui Porterhousen kanssa perjantaille. Mikään maisteluista ei kuulostanut etukäteen niin houkuttelevalta, että olisin halunnut käyttää niihin rahaa, aikaa tai olutkiintiötäni. Ehkä jos tarjolla olisi ollut sour/wild -tasting, olisin voinut harkita lipun ostamista. Jos se olisi vielä ollut jonkun nimekkään soureihin keskittyneen jenkkipanimon, olisin ilman muuta lähtenyt mukaan.

Jostain kuitenkin ilmestyi käteeni ilmaisliput Pühasten tastingiin, eikä niitä voinut käyttämättäkään jättää. Lasiin ilmestyi hopfenweisse, Guava Groove (guavalla maustettu ipa), Black Swan (musta kahvigose) ja Impetus Noir (bourbontynnyrissä kypsytetty imperial stout). Ihan laadukkaita oluita, mutta mikään ei erityisesti säväyttänyt. Kahvigose oli näistä ehkä mielenkiintoisin. Voi myös olla että pientä uupumusta alkoi tässä vaiheessa iltaa jo olla, nämä nimittäin olivat viimeiset maistelemamme oluet.

IMG-20181028-WA0005.jpg
Kuva: Sandra Luhtaniemi

Olutarviot

CoolHead Brew Why So Souriuos?!

Vadelmalla ja seljanmarjoilla maustettu hapanolut. Hilloisen punainen ulkonäkö, pinkki kestävä vaahto. Tukevan hapan, kirpeän marjaisa, kirkkaan vadelmainen. Seljaa ei löydy. Ihan ok olut. Ei pahaa sanottavaa, mutta ei mitään kovin innovatiivista.

CoolHead Brew Deep Double Stoned

Aprikoosilla ja persikalla maustettu hapanolut. Kirkkaankeltainen ja samea olut. Tuoksussa aprikoosijogurttia. Tukeva maitohappoinen happamuus, aprikoosijogurttimaisuus jatkuu maussa. Suoraviivainen ja helposti juotava olematta ollenkaan vetinen.

IMG_20181027_151154.jpg
Deep Double Stoned ja Why So Sourious?

Lumi Brewing  Khao Doka 2 Lychee Sour

Litseillä maustettu vaalea berliner weisse. Hyvin vähän mitään tuoksua, ehkä pientä fairymaisuutta. Myös maun puolesta kaikin puolin todella mieto. Saippuamaisuutta, eikä litsiä juuri löydy. Vetinen ja outo. Ei hyvä.

IMG_20181027_154206.jpg

Ohrana Ananas-Mango-Sormisuola Gose

Outo isokuplainen vaahto. Omituinen tuoksu, jotain sour mash -henkisiä pilaantuneen hedelmän aromeja. Maku samalla tavalla tunkkainen, kypsän hedelmäinen ja vetinen. Ei gosemaista mausteisuutta ja happamuuskin hyvin kevyt, joten en tunnistaisi tyylinsä edustajaksi.

IMG_20181027_154524.jpg

8-bit Brewing Sonic Screwdriver

Veriappelsiinilla maustettu jenkki-ipa. Tuoksussa metsämansikkaista humalaa. Maku tukevan katkera ja kevyen metsämansikkainen. Veriappelsiini ei kovin selkeänä. Hieman lämmittävää alkoholia. Lämmetessä esiin nousee kevyttä happamuutta, ehkä appelsiinista.

Firestone Walker Luponic Distortion

Hedelmäinen moderni ipa. Ensimmäinen expojen selkeästi todella hyvä olut. Kirkas, oljenkeltainen. Tuoksussa humalapellettiä, nektariinia. Maussa samaa trooppista hedelmäisyyttä ja kevyttä humalapellettimäistä ruohoisuutta. Sopiva kevyehkö katkero, joka kuitenkin pitää oluen ryhdikkäänä. Helposti juotava, suoraviivainen ipa.

IMG_20181027_161643.jpg

Letra Editions On Oak – Port Barrel Aged Sour Ale

Portviinitynnyrissä kypsytetty 12-prosenttinen flanders red -henkinen hapanolut. Samean punertavan ruskea. Hiilihapoltaan vajaa. Maussa lämmittävää alkoholisuutta, joka ei kuitenkaan ole pistävä. Hentoa etikkaisuutta ja puolukan kuorta. Hienostunut hapanolut, joka voisi olla todella hyvä, jos hiilihappoa olisi enemmän. Nyt heikko hapotus teki oluesta vähän lattean ja vaimensi makuja.

IMG_20181027_164321.jpg

Sori Brewing Passion Punch

Passiolla maustettu berliner weisse. Ryhdikäs hiilihapotus ja tuoksussa vahvaa karviaismarjaisuutta. Maku kevyen hapan ja maitohappoinen. Hyvä passion maku, mutta muuten olut on hieman yksiulotteinen.

IMG_20181027_172626.jpg

Firestone Walker Parabola 2018

Kovasti arvostettu imperial stout, Ratebeerissä pisteet 100 ja tyylipisteet 100. Pikimusta olut, kaunis beige vaahto. Tuoksussa bourbonviskiä, tammea ja karamellisoitua sokeria. Makea, palaneen sokerinen ja hieman lakritsinen olut. Sopiva paahteisuus, joka ei ole millään tavalla päällekäyvä. Myös katkero aika sopiva, tukee muuta olutta eikä vie huomiota. Hyvä, laadukas imperial stout, mutta ei kuitenkaan säväytä erinomaisuudellaan. Voi toki olla, että on vielä tässä vaiheessa turhan nuori olut. Vuoden tai parin päästä tämä saattaisi olla loistava.

IMG_20181027_174041.jpg

Fat Lizard Brut IPA

Ensimmäinen maistamani Brut IPA. Ihme juttu, että tämän tyylilajin edustajia ei näkynyt expossa enemmän. Eikö täällä pohjolassa olla vielä herätty vai onko Brut IPA jo menneen talven lumia? Kristallinkirkas, erikoisen vaaleanvärinen olut. Kaunis, valkoinen vaahto. Tuoksussa kevyttä humalapellettisyyttä ja kevyttä nektariinia. Maku raikkaan trooppinen ja humalainen, mutta vetinen. Periaatteessa hyvät maut, mutta kaikkea on vähän liian vähän, ikään kuin olisi tehty hyvä, aromikas ipa ja laimennettu sitä kivennäisvedellä. Jos Brut IPAt ovat tällaisia, ei ehkä ole suosikkityylini.

IMG_20181027_192153.jpg

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s