Siitä lähtien kun julkaisin ensimmäiset oppaat tässä blogissa, olen saanut pyyntöjä kirjoittaa ohjeet oluen pullottamiseen beergun-tyyppisillä pullotuslaitteilla. Nyt tuo toive on täytetty, ja opas löytyy tuolta muiden joukosta tai tämän linkin takaa. Toivottavasti oppaani innostaa muitakin beergunin käyttöön ja nostaa suomalaisen kotioluen varsin hyvää tasoa entisestään!

Happi on vihollinen

Kuten moni muukin kotipanija, aloitin oluenpanourani pullokäyttäjänä. Rutiiniini kuului pääkäymisastiassa loppuun käyneen oluen siirto pullotusastiaan, pullotussokeriliemen sekoittaminen olueen ja pullottaminen pullotusastian hanaan liitettävän muovisen pullotustikun avulla. Tämä toimi sinänsä hyvin, joskin aiheutti pullotuspäivinä aina valtavaa stressiä, sillä olin lukenut hapettumisen oluelle aiheuttamista haitoista ja hermoilin pienenkin läikkymisen pilaavan oluet saman tien.

Pullokäyttäminen toimi pitkään hyvin, kunnes päädyin panemaan ensimmäisiä NEIPA-oluita. NEIPA on tyylinä poikkeuksellisen herkkä pienellekin hapelle. Pullotuspäivänä nuo ensimmäiset oluet maistuivat ja näyttivät loistavilta, mutta parin viikon pullokäymisen jälkeen olutta ei meinannut enää tunnistaa samaksi. Kaunis, keltainen ja appelsiinimehumainen olut muuttui pullossa mutaisen ruskeaksi kuravedeksi. Tämä ilmiö on selkeästi dokumentoitu kotipanimopiireissä, ja lukija voi todentaa sen vaikka googlen kuvahaulla, hakusanoina ”neipa oxidation”.

Tästä sain alkusysäyksen kegilaitteiden ja beergunin hankkimiselle. Ajatus oli nimittäin edelleen jatkaa oluen pullottamista, mutta pullottaa vastedes valmiiksi hiilihapotettua olutta.

En ole katunut. Toki laitteiston hankkiminen on useiden satojen investointi, mutta hiilihapottamiseen saa ihan erilailla kontrollia, oluen laatu paranee, ja oluen saa juomakuntoon huomattavasti nopeammin. Lisäksi pullotuspäivien stressi katoaa, eikä sitäkään tarvi enää arpoa, onko hiiva vielä hengissä vahvan imperial stoutin käymisen tai vuoden kestäneen hapanoluen kypsyttelyn jäljiltä. Ja kegittäjällähän on jo valtaosa tarvittavasta laitteistosta valmiina.

Ps. Beergun-oppaan kuvien ottamista varten piti muuten keksiä jotain pullotettavaa. Malus III jäi pääosin pullottamatta koska se kävi aivan liian happamaksi. Sitä oli kuitenkin vielä vajaat 10 litraa kegissä, ja päätin pullottaa siitä 3 litraa. Aivan helvetin hapanta tuo tosiaan on, vaikka muuten maistuukin hyvältä. Happamuuden takia sitä ei kyllä kovin mielellään juo, mutta ehkä lähetän tätä läpällä vaikka johonkin kotiolutkilpailuun.